Toinen näytelmä – esitetty vv. 1998 – 2001
Mathilda oli Vaasan kuvernööri Wreden tytär. Kotona elettiin Jumalaa kunnioittaen, toisiaan rakastaen ja kaikille ihmisarvon suoden. Vankeja oli usein auttamassa pikkuremonteissa ja jo tämä kuvernöörin rohkeus hämmästytti vaasalaisia.19-vuotias Mathilda tuli uskoon 1883. Pelastuksen riemu pulppusi. Niinpä Mathilda todisti oveaan korjaavalle ”Karsta-Jaakolle”. Liikuttuneena tämä kutsui Mathildan vankilaan – kertomaan toisillekin. Siitä se alkoi!
Jumala vahvisti kutsun. Teeskentelemätön, iloinen ja rohkea tyttö järkytti sukunsa ja seurapiirit. Mathilda antautui Jumalan kutsulle ehdoitta. Kaikki palveli vankien ja vähäosaisten auttamista. Mutta hän ei ”uhrautunut”. Taisteluita – tuskaisiakin – riitti, mutta vankien elämän muuttaminen tuotti niin suuren ilon, että se antoi voiman jatkaa. Näytelmän tapahtumat sijoittuvat vuosille 1883 – 1890.
Yksimielisesti kriitikot kiittivät käsikirjoitusta, toteutusta ja roolitöiden tasokkuutta, puvustusta ja lavastusta myöten.
- Pohjalainen: Tuore, Kristillinen Teatteriyhdistys räväyttää esittämällä ammattitaitoisesti tehdyn historiallisen näytelmän ”Mathilda Wrede ja miesten maailma”.
- Ilkka: ”Esitys todistaa, että tavoite on asetettu korkealle. Näyttelijät ovat sisäistäneet roolinsa ja seisovat sanojensa takana vakuuttavasti.”
- Viikkolehti: ”Tämä on hyvä näytelmä. Teksti pysyy hyvin koossa. Se on voimakkaasti julistava. Meidän aikamme sanoo: Ole oman onnesi seppä! Mathildan viesti on: Älä elä itsellesi mieliksi!
- Esitetty Vapaakirkon kesäjuhlilla kutsuttuna vuonna 2000
- Esitetty Vankilalähetyspäivillä Hämeenlinnassa vuonna 2001 Kimmo Kovasen uudella dramatisoinnilla
- Viikkolehdessä selostus vankilapäivistä päättyi esityksen arvioon: ”Esitys oli todella vaikuttava ja hämmästyttävän tasokas. Mathildan osan esittäjän karisma valloitti aitoudellaan.”
Yleisön kommentti: Tätä sydämellä ja rukouksella tehtyä näytelmää ei voi selostaa. Se täytyy itse nähdä.
Esityksiä vuonna 1998 oli 10 kpl. Niitä, jotka eivät mahtuneet sisälle, oli nimilistalla noin sata nimeä. Siispä seuraavana vuonna oli 5 loppuunmyytyä esitystä.
Kirjoittanut: Saara Karppinen
Ohjannut: Anna-Liisa Tiensuu
Ohjausapu: Eija-Irmeli Lahti, Pohjanmaan Taidetoimikunta
Pianisti Heli Jaakonaho
Valot: Teemu Koskinen
Lavastus: Kimmo Kovanen
Puvut ja tarpeisto ryhmätyönä
Juliste ja käsiohjelma: Anja Koskela ja Ruut Halonen
Henkilöt
Mathilda Wrede paronitar :Johanna Kovanen
Helena Wrede paronitar M:n sisar: Aila Siirilä
Henrik Wrede paroni M:n veli: Jari Jaakonaho
Carl Gustav Wrede Vaasan kuvernööri, myöhemmin eläkkeellä: Jaakko Pihlajamäki
Frederique Wrede eli Fika-täti, C.G.W:n sisar: Anna-Liisa Tiensuu
Paul Nicolay paroni, Monrepos’n omistaja: Kimmo Kovanen
Luise af Forselles Emil af F:n rouva: Anne Pihlajamäki
Gustav Johansson Kuopion piispa (myöhemmin arkkipiispa): Urho Korpaeus
Otto Kustaa Kustaavanpoika pohjalainen, lukkoseppä ja suutari, vanki: Kimmo Kovanen
Jaakko Karstala eli Karsta Jaakko, pohjalainen mies, vanki, myöhemmin suutari: Jukka Laaksonen
Iso-Arska pohjalainen mies, vanki: Jaakko Pihlajamäki
Antti Kuitu pohjalainen mies, entinen vanki: Kai Loikkanen
Eijer Hurmuri helsinkiläinen, entinen vanki: Urho Korpaeus
Kakolan vartija vakooja: Jari Jaakonaho
Forsellesien palvelija ja Emma Wreden sisäkkö: Marja Mäkelä
