Seitsemäs näytelmä, esitetty vuonna 2006
Ohjaaja: ”Näytelmää voidaan pitää Kristyn historian suurimpana ponnistuksena. Se on vaatinut kaikilta hurjaa paneutumista. Koskettavassa ja kiinnostavassa esityksessä on lauluja, tansseja ja tempperamenttia.”
Rakenne on välähdyksellinen. Se voisi olla matka-albumi – sarja herkullisimpia otoksia matkasta Ukrainasta Israeliin. Tunnelmat vaihtuvat hetkessä surusta iloon ja vihasta riemuun. Matka suureen unelmaan on kivikkoinen.Ruutin kirja osoittaa, ettei vaikeuksien edessä kannata luovuttaa
Muukalainen löytää paikkansa yhteisössä ja tiensä kotiin. Ruut on vierasmaalainen ja kristitty, eikä suinkaan tervetullut. Ruut kuitenkin hyväksyy Noomin kansan elämäntavan. Nöyryys ja mukautuvaisuus sekä hänen Noomille osoittamansa käytännön rakkaus raivaavat hänelle tien juutalaiseen yhteisöön ja kibbutsin esimiehen Boaksen vaimoksi.
Ote kritiikistä:
Ilkka: ”Tänä päivänä jolloin uskonnot taistelevat herruudesta ja muuttovirrat liikkuvat valtioiden ja maanosien välillä, tämä Jaakko Pihlajamäen näytelmä on hyvin ajankohtainen.”
* Ruut on Ukrainan juutalaisen miehen leski. Juutalaiset on päätetty karkottaa Ukrainasta. Ilman ehtoja Ruut lähtee – myös leskeksi jääneen anoppinsa Noomin turvaksi Israeliin.
Pihlajamäki on paneutunut juutalaisuuteen. Hän etsii tilanteita, joissa kristinusko ja juutalaisuus törmäävät. Syy on se, etteivät juutalaiset tunnusta Jeesusta Messiaaksi.
Ohjaaja on saanut koko ryhmän toimimaan innostuksella ja antaumuksella. Roolihahmot olivat eläviä ja tuntevia:
”Kun ryhmä tuottaa esityksen käsikirjoituksesta lähtien omasta takaa, on työlle toivotettava menestystä.”
Asiaan vihkiytymättömälle esitys avasi uusia oivalluksia juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Ruutin kirja sai tähän aikaan sopivan ja ymmärrettävän tulkinnan.
Yleisöpalautetta:
- Siitä pulppusi ilo, olin haltioissani.
- Ruutin kertoma evankeliumi aivan itketti.
- Se oli niin rehellistä ja koristelematonta.
- Näytelmässä oli myös huumoria – sitä oli helppo katsoa.
- Elin mukana musiikissa ja tanssissa – israelilaisuudessa.
- Pidimme vaimoni kanssa esityksestä, vaikka emme mahtuneet kuin käytävälle.
- Pari viikkoa sitten olin lehtimajanjuhlilla. Ilo ja ylistys olivat tuoreessa muistissa. Oli helppo yhtyä näyttelijöiden vilpittömään iloon.
- Musiikin ja tanssin ilo näkyi varsinkin Anne Pihlajamäessä ja Nava Ahossa.
- Näytelmään pääsi hyvin sisälle. Se oli hyvin kirjoitettu. Nykypäivän ja Ruutin symbioosi oli upea.
- Maahanmuuttovirkailija kuvasi hyvin suhtautumista maahanmuuttajiin. Katsoja ymmärsi, millaista on tulla vieraaseen maahan ja kulttuuriin.
- Oli hyvää huumoria. Näytelmä kosketti ilon kautta. Noomiin ja Ruutiin oli helppo samaistua.
- Roolityöt koskettivat rehellisyydellään.”
Toista esitysvuotta jäivät kaipaamaan sekä suuri yleisö, että monet näyttelijät, mutta käytännön seikat eivät sitä mahdollistaneet.
Käsikirjoitus: Jaakko Pihlajamäki
Ohjaus ja visuaalinen ilme: Kimmo Kovanen
Musiikin ohjaus: Anne Pihlajamäki ja Pekka Väätäinen
Tanssien ohjaus: Nava Aho ja Anne Pihlajamäki
Valot: Teemu Koskinen
Tuotanto: Päivi Saloranta ja Marja Mäkelä
Painotuotteet ja graafinen suunnittelu: Mertsi Kantonen
Näyttelijät
Ruut, Noomin ukrainalainen miniä: Anne Pihlajamäki
Boas, kibbutsin johtaja: Jukka Laaksonen
Noomi, Israeliin palaava juutalaisnainen: Anna-Liisa Tiensuu
Orpa, Noomin toinen ukrainalainen miniä: Tarja Suoverinaho
Moshe, maahanmuuttovirkailija: Tuukka Autio
Yakov, ortodoksijuutalainen: Jaakko Pihlajamäki
Rabbi: Rauno Loikkanen
David: työnjohtaja kibbutsilla Niko Kujala
Kaaleb, mies kibbutsilla: Kimmo Rantanen
Laulajat, tanssijat, kansa
Nava Aho
Päivi Ala-Lahti
Kaarina Hietanen
Helinä Jouppi
Inkeri Mikkolanaho
Marianne Hankkio
Elina Kalliovalkama
Sami Perälä
Aila Timonen
Niilo Timonen
Muusikot
piano Kersti Lamp
klarinetti Janna Rantanen
klarinetti Jemmi Rantanen
harjoituksissa myös mukana
piano Aina-Leena Pihlajamäki
klarinetti Aili Pihlajamäki
klarinetti Pekka Väätäinen
Kuvat: Jukka Saloranta
Käsiohjelman kansilehti: Mertsi Kantonen