Kristy

Kristillisen Teatteriyhdistyksen vaiheita

Kristillisen teatteriyhdistyksen juuret ovat vuodessa 1995, jolloin näyttelijä Anna-Liisa Tiesuu kokosi ryhmän esittämään Vapaakirkon kesäjuhlilla Saara Karppisen kirjoittaman näytelmän ”Mikä elämä”. Näytelmä sai varsin suopean vastaanoton ja tiimille syntyi halu jatkaa evankeliumin sanoman välittämistä näyttämötaiteen keinoin.

Jatkuva ja määrätietoinen toiminta tarvitsi järkevän julkisen muodon ja myös laajemman pohjan kuin yhden pienehkön seurakunnan.1998,kun tiimi päätti lähteä toteuttamaan toista näytelmää, Saara Karppisen kirjoittamaa ”Mathilda Wrede ja miesten maailma” järjestäydyttiin yhdistykseksi, joka oli jo luonteeltaan yhteiskristillinen.

Vuosien aikana yhdistyksen produktioissa on esiintynyt kymmeniä ihmisiä eri seurakunnista. Tukitoiminnoissa: lipunmyynnissä,kahviossa yms. on niin ikään ollut kymmeniä Kristillisen tetteriyhdistyksen tukijoita.

Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on kristillisen sanoman julistaminen ja kristillisten arvojen esilläpitäminen. Samalla yhdistys haluaa tehdä hyvää teatteria. Esitysten korkea laatu on teatterimme intohimo ja sen eteen näyttelijät ovat valmiita ponnistelemaan. Emme koe, että laatu ja sanoman välittäminen olisivat ristiriidassa keskenään, päinvastoin.

Teatteri syntyi Anna-Liisa Tiesuun työnäyn pohjalta. Hän on koko toimintamme ajan luonut teatterillemme henkeä, opastanut ja kannustanut, mutta ohjannut meitä myös kovaan työtekoon ja asettanut laaturiman korkealle.

Viimeiset kiusaukset oli meille ensimmäinen klassinen teksti,johon tartuimme. Anna-liisa Tiensuu ei ollut tämän näytelmän taiteellisessa totetuksessa mukana, mutta tuottajan tehtäviä hän toki hoiti. Hänen työnsä kantaa nyt sitä hedelmää, että yhdistys ei ole enää sidoksissa perustajaansa, vaan Anna-Liisan opetuslapset pystyvät ottamaan jo itsenäisen vastuun.

Viimeiset kiusaukset oli teatteriyhdistyksen kahdeksas produktio. Useimmat näytelmämme ovat saavuttaneet hyvin yleisön ja olemme saaneet paljon rohkaisevaa ja kannustavaa palautetta. Olemme pystyneet toimimaan myös taloudellisesti varsin omavaraisesti, vain pariin näytelmään olemme hakeneet ja saaneet apurahatukea. Paavo Ruotsalaisen sanoin: ”Kyllä on Jumala siunannut!”

Jaakko Pihlajamäki